Lieneekö neljäs yö putkeen, kun olen kokenut nukkuvani varsin hyvin.
Olen nähnyt unia. Äärimmäisen graafisia unia kaikille viidelle aistille. Pelottavia unia.
Dinosauruksia, pommeja, agentteja! Lapsia, koiria, matkailuauto! Justin, Joonas, Clancy Brown!
Pää tosin on aamuisin edelleen hyvin hatara, mutta olo on jokseenkin levännyt, mikä lienee suurta plussaa kuukausia jatkuneen unettomuuden tässä vaiheessa. Olisinpa vain yhtä tehokas herättyäni, kuin unissani, kun painin milloin tyrannosaurusten kanssa laitellen niitä solmuun tai tulen itse solmituksi, ellen jopa sidotuksi.
Esimerkiksi Clancy Brownin toimesta.
